Siemenkuja 2, 00700 Helsinki
020 734 5210

Ongelmat, joita ei voi ratkaista (nopeasti ja kannattavasti)

Tuotteistajan painajaiset, osa 1/3:

Tilaajan yleinen toive on, että tuotteistus tuottaisi nopeasti myytävän paketin, joka ei ole liian vaikea tai kallis kehittää. On monta ongelmaa, joiden kanssa tämä vaatimus ei sovi yhteen.

Jos törmäät pikavoittoa tavoittelevassa tuotteistushankkeessa seuraaviin ongelmiin, kalibroi tilaajan odotukset oikealle tasolle ennen töihin ryhtymistä:

  1. Murskattu kello. Haaste on niin kattava ja laaja, että yksittäinen palvelu ei tarjoa siihen ratkaisua. Ongelma on kuin murskattu kello, jota ei saa tikittämään uudelleen vain yhtä ratasta vaihtamalla.
  2. Vuotava putki. Ongelman lonkerot ulottuvat suunnitellun palvelun rajoja paljon kauemmas. Tilanne on kuin hapertuneessa vesiputkessa, jossa yhden reiän paikkaaminen saa muut reiät vuotamaan entistä kovemmalla paineella.
  3. Miinakenttä. Tässä ongelman lajissa miinaan voi astua koska vain ja missä vain. Ongelman laajuutta ei osata määritellä etukäteen, vaan työn laajuus paljastuu vasta matkan varrella. Hyvällä tuurilla perille voi päästä yllätyksittä, mutta paljon todennäköisemmin jalan alla naksahtaa uinuva yllätys.
  4. Ei-kenenkään-maa. Silloin kun ongelma ei kuulu kenenkään vastuulle, ei sen poistamisesta myöskään halua kukaan maksaa. Ratkaisua on turha yrittää, koska kaikki ehdotukset kaikuvat kuuroille korville.
  5. Syöksykierre. Ketjuuntuneissa ongelmissa ratkaisu paljastaa uuden pulman, tai pahimmillaan useita lisää. Ongelmien kasaantuessa osallistujat menettävät lopulta projektin hallinnan, kun aika, resurssit ja ohjailukyky loppuvat kesken  – kuten syöksykierteeseen joutuneessa lentokoneessa.
  6. Toiveiden tynnyri. Monien ongelmien hyöty ja takaisinmaksu on ilmeinen ja kiistaton, mutta ratkaisu on mittakaavaltaan liian suuri yksittäiselle toimijalle tai esimerkiksi yrityksen nykyiseen kassatilanteeseen. Kun yrityksen varat ja luotto yhdessäkään eivät riitä investoinnin rahoittamiseen, on tehtävä on hyödyistään huolimatta mahdoton. Toteutuksen realiteeteista piittaamattomat ideanikkarit ammentavat väsymättä tällaisia ongelmia toiveiden tynnyristä, joka ei tyhjene koskaan.
  7. Järjen voitto. Monet ratkaisuehdotukset perustuvat olettamaan, että kunhan tilaaja vaan saa riittävästi oikeaa tietoa, hän ymmärtää totuuden ja hyväksyy ratkaisuehdotuksen pikavauhtia. Ehdottajalle ei tule mieleenkään, että monien ongelmien ratkaisua estävät ristiriidat eivät johdu tiedon, prosessin tai maalaisjärjen puutteesta.
  8. Hukkuva lapsi. Joskus eteen tulee tilanteita, joissa moraalinen velvollisuus pakottaa toimimaan. Pinnan alle vajonnut lapsi pitää saada välittömästi pintaan ja lompakon kastuminen pelastusoperaatiossa on toissijainen ongelma. Kun tilanne on kiireen ja pakon sanelema, eivät palvelukehityksen toimintamallit yleensä sovellu tarkoitukseen.
  9. Väärät bonukset. Politiikka ja kilpailevat palkinnot voivat ohjata ongelman määrittelyä ja päätöksentekoa vahvasti ohi järkevän ratkaisun. Näitä tilanteita kannattaa välttää, koska onnistuminen ei ole kiinni omista taidoista tai toimintamallien erinomaisuudesta.
  10. Kiertopalkinto. Ehdotettu ratkaisu vain siirtää ongelman uudelle omistajalle. Esimerkiksi asiakkaiden tyytymättömyyden paikkaaminen reiluilla alennuksilla saattaa lyödä ison kolon firman kannattavuuteen. Näennäinen ratkaisu on pahimmillaan pelkkä ylimääräinen kustannus, joka ei poista juurisyytä.

Rajaa ongelmaa riittävästi, jotta aikasi ja rahasi riittävät maaliin asti. Pidä odotukset realistisina ja tunnista juurisyy ennen starttia.

Lue lisää: Understanding the nature of many types of problems (Clearer Thinking, 2024).

Related Posts