Väärät ongelmat

Suurin osa tuotteistajalle tarjolla olevista ongelmista kuuluu vaikeasti ratkaistavien haasteiden kategoriaan, ainakin jos aika ja raha ovat rajallisia. Tällaisista pulmista ei ole puutetta. Ne saavat maata rauhassa vuodesta toiseen, koska ratkaisijan riski on ilmeinen ja suuri.

Seuraavat ongelmat sekä niihin liittyvät ratkaisumallit tuottavat parhaimmillaankin vain pinnallista tai näennäistä hyötyä ja ajan kuluessa tulokset kutistuvat olemattomiin:

1. Alkemisti. Liian hyvältä näyttävä ratkaisu on todellisuudessa mahdoton. Kuten pyramidihuijauksessa, todellisuus paljastuu aina lopulta. Alkemistin perusominaisuus on suhteeton ylioptimismi ja arvostelijoiden välitön tuomitseminen. Kategoriaan voi laskea mukaan myös fuusioreaktorin kaltaiset mahdolliset ratkaisut, jotka ovat aikataulultaan kiireisten keksijöiden ulottumattomissa.
2. Ominaisuusähky. Television kaukosäädin on esimerkki keksinnöstä, jossa ominaisuuksien määrä on tukehduttanut käytettävyyden. Ongelman juurisyy ei katoa mihinkään sillä, että valmistaja myy suoratoistopalveluille kaukosäätimeensä omia nappeja, joiden avulla voi ohittaa loputtomat valikot.
3. Seireenien laulu. Ratkaisua kehitetään innolla, vaikka kukaan ei tunnista tai ymmärrä ongelmaa. Jos syynä laivan uppoamiseen pidetään katalan matalikon sijaan seireenien laulua, näyttää ratkaisumalli kovin erilaiselta. Odysseus sidotutti itsensä mastoon ja käski miehistönsä täyttää korvansa vahalla. Modernin tankkerin kapteeni tuskin uskaltaisi turvautua samaan temppuun.
4. Pinjata. Huomion pois todellisesta ongelmasta ohjaava ratkaisu on kuin makeisin täytetty koriste, jonka jahtaaminen vie juhlavieraiden huomion. Tällaisen seremoniallisen ongelmanratkaisun taustalla on poliittinen tai vinoutunut tavoite, joka estää juurisyyhyn puuttumisen. Leivän ja sirkushuvien ajatellaan pitävän yleisön tyytyväisenä, tai ainakin jättävän ongelmasta valittamisen sikseen.
5. Liikaa suolaa. Suola parantaa ruoan makua, mutta sen annostelussa on rajansa. Kun suolaa on liikaa, ei ruokaa pysty enää syömään. Esimerkiksi laadun hiominen asiakkaalle merkityksettömissä asioissa voi nostaa kustannuksia, jolloin hinnasta tulee ostajalle liian suolainen.
6. Laulua ja leikkiä. Ongelman ratkaisu saa toki olla hauskaa, mutta viihteellisyys on harvan liiketoiminnan ratkaisuprosessin ensisijainen tavoite. Hauskassa koulutuksessa on mukava istua, mutta jos tavoite on oppia ja vaikuttavuus on pyöreä nolla, ei laulu ja leikki riitä perusteluksi.
7. Chestertonin aita. Salamana mieleen pomppaava ratkaisu kannattaa haastaa. G. K. Chesterton kirjoitti aikanaan esimerkin miehistä, jotka kohtaavat tien yli pystytetyn aidan. Toinen matkaajista ehdottaa esteen poistamista, jotta se ei haittaisi kulkijoita jatkossa. Hänen kumppaninsa kuitenkin pohtii, että aidalla on varmasti jokin tarkoitus. Eli jos päivänselvältä näyttävää ratkaisua ei ole toteutettu, siihen saattaa olla hyvä syy.
8. Paperipillit. Muovin korvaaminen juomapilleissä eurooppalaisessa hyvinvointivaltiossa voi olla askel kohti parempaa maailmaa, mutta se ei poista Tyynenmeren muovilauttaa. Kosmeettinen korjaus ei ratkaise suurta ongelmaa, vaikka se omaatunnon ääntä hieman vaimentaisikin.
9. Kauhuelokuvan hirviö. Ratkaisu keskittyy seurauksiin, ei ongelman aiheuttajaan. Kun juurisyy pysyy tukevasti paikallaan, palaa ongelma kummittelemaan säännöllisin väliajoin.
10. Ikiliikkuja. Kaikki ei ole suhteellista ja vain katsojan näkökulmasta kiinni. Toisinaan ratkaisu on yksinkertaisesti mahdoton, vaikka keksijä olisi kuinka tietävä ja taitava.

Väärä kysymys tuottaa väärän vastauksen. Oikea kysymys paljastaa toisinaan karun totuuden.

Lue lisää: Understanding the nature of many types of problems (Clearer Thinking, 2024).