Uusi palvelukonseptisi voi olla aikaansa edellä. Silloin asiakkaasi ei pysty vielä hyödyntämään keksintöä, vaikka ymmärtäisikin sen hyödyt ja haluaisi muuten ostaa. Pilotointi voi myös paljastaa, että asiakkaasi organisaatio, strategia tai käytössä oleva teknologia ei tue palveluasi toivomallasi tavalla.
Asiakkaillasi saattaa kestää pitkään, ennen kuin he saavat palvelustasi täyden hyödyn irti. Moni maailmaa mullistanut keksintökin on maannut pahimmillaan vuosikymmeniä odottamassa, kun sopiva tekniikka ja kaupallinen sovellus ovat puuttuneet. Niistä yksi on meistä jokaiselle tuttu.
Joseph Woodland oli nuori insinööri, joka halusi mullistaa hissimusiikkibisneksen. Hän kehitti 1940-luvulla tekniikan, jolla elokuvafilmille voitiin äänittää 15 raitaa musiikkia. Se olisi kilpaillut silloisten Lp-levyihin tai kelanauhureihin perustuneiden ratkaisujen kanssa.
Woodlandin isä puuttui kuitenkin peliin kuultuaan poikansa ajatuksista. Perhe asui kasinokaupunki Atlantic Cityssä, jossa mafia ohjasi monia liiketoimia, hissimusiikki mukaan lukien. Isän mielestä mafian haastaminen ei ollut järkevä bisnesmalli. Turhautunut Joseph totteli ja valitsi uuden ongelman. Hän halusi keksiä, miten tuotetietoa voitaisiin kuvata ja välittää koneellisesti.
Woodland käytti ensimmäisessä kokeilussaan fluoresoivaa väriä, jolla hän painoi tuotepakkaukseen olennaiset tiedot. Idea ei toiminut. Woodland vetäytyi Floridaan pohtimaan ongelmaa. Eräänä päivänä Miami Beachilla istuessaan hän piirsi sormillaan rantahiekkaan neljä viivaa, jotka saivat hänet pohtimaan. Morse-koodi kuvaa kirjaimet lyhyiden ja pitkien signaalien sarjoina. Voisiko leveitä ja kapeita viivoja käyttää vastaavasti tiedon välittämiseen?
Woodland alkoi kehittää ideaa opiskelutoverinsa Bernard Silverin kanssa. Kaksikko patentoi syyskuussa 1952 version, joka muistutti tikkataulua. Ajatus oli, että renkaita oli helppo lukea optisesti mistä suunnasta tahansa. Keksintö ei herättänyt kiinnostusta. Ja syykin oli selvä: koodin lukemiseen vaadittiin kallis ja tukalan kuuma 500 watin lamppu. Tämäkään idea ei toiminut.
Miehet päätyivät myymään patenttinsa 15 000 dollarilla, sen enempää rahaa he eivät keksinnöstään koskaan saaneet. Tarina voisi hyvin päättyä tähän, mutta niin ei käynyt.
Patentti umpeutui 1960-luvun lopulla. Woodland esitteli silloin unhoon vaipuneen ajatuksensa työnantajalleen IBM:lle. Asiaa alettiin pohtia uudelleen, koska tilanne oli muuttunut 20 vuodessa kahden keksinnön ansiosta. IBM:llä pääteltiin, että laserin ja mikroprosessorin avulla viivakoodista voisi kasvaa kannattava tuote.
Woodlandin kollega George Laurer suunnitteli viivakoodista suorakulmaisen version. Tunnettu kaupan alan johtaja Alan Haberman innostui mallista ja auttoi sen kaupallistamisesta.
Viivakoodista tuli alan standardi 1973. Nykyisin viivakoodeja luetaan yli 5 miljardia kertaa päivässä.
Monet maailmaa mullistaneet keksinnöt ovat kasvaneet hitaasti ja niiden hengissä säilyminen on ollut pienestä kiinni. Jos Woodland ei olisi oppinut Morse-koodia partiossa tai hänen isänsä ei olisi pelännyt mafiaa niin paljon, viivakoodi olisi todennäköisesti jäänyt syntymättä.
Palvelusi pitää ratkaista asiakkaan koko ongelma kustannustehokkaasti. Idean lisäksi tarvitset asiakkaasi ympäristöön istuvan sovelluksen sekä innostuneet edelläkävijät, jotka ottavat sovelluksen käyttöön.
Teksti: Antti Apunen: Haastajasta hittipalveluksi
Lähteet: Fox Margalit: N. Joseph Woodland, Inventor of the Bar Code, Dies at 91
